Olet täällä

Projektit ja hankkeet

Projektin tiedot
NimiMaatila 2030
Aloituspäivä1.11.2019
Lopetuspäivä31.10.2022
www-sivuthttp://maatila2030.savonia.fi/
TilaKäynnissä
YhteyshenkilöKati Partanen
KuvausMaatila 2030 -hankkeen tavoitteena on edistää pohjoissavolaisten luonnonvara-alan toimijoiden jatkuvan oppimisen prosessia ja luoda pysyvä jatkuvan oppimisen malli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen aikana luotavan digitaalisen oppimisympäristön avulla lisätään toimijoiden valmiuksia päivittää omaa osaamistaan ajasta ja paikasta riippumatta. Hankkeen koulutusten kautta vahvistetaan pohjoissavolaisen maataloustuotannon kilpailukykyä, lisätään osaamista vastuullisesta tuotannosta sekä pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta. Lisäksi parannetaan viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien valmiuksia toimia työnantajana sekä esimiehenä. Hankkeen avulla edistetään lisäksi hankkeen toteuttajien välistä yhteistyötä, verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa. Hankkeessa perustettavan Maatila 2030 -portaalin kautta voidaan jatkossa tehokkaasti ja keskitetysti tiedottaa luonnonvara-alan koulutuksista ja tapahtumista yhteistyössä alan yritysten sekä edunvalvonta- ja rahoittajaorganisaatioiden kanssa.
KehittämistarveYhteiskunnan nopea kehitys on vaikuttanut voimakkaasti maatalouteen ja sen sidosryhmiin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan ja tämä kehitys jatkuu edelleen. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 antaa maailmanlaajuiset suuntaviivat kehittämiselle, jossa pitää huomioida tasapuolisesti talous, hyvinvointi ja ympäristö. Yhteisen maatalouspolitiikan eli valmisteilla olevan CAP27-strategian mukaan maatalouspolitiikan uudistamisessa painottuvat ilmastonmuutoksen hillitseminen, eläinten hyvinvointi sekä uusien yrittäjien saaminen alalle. CAP27 strategian tavoitteena on
a) edistää älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva,
b) tukea ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistää unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita,
c) lujittaa maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Rakennemuutoksen myötä maatalousyrittäminen on muuttunut biotalousyrittäjyydeksi, jossa peltoviljelyn ja karjanhoidon lisäksi pitää hallita toiminnan vaikutus luonnon ekosysteemiin sekä yrityksen kannattavuuteen. Tulevaisuudessa maatalous keskittyy yhä harvempien yrittäjien harteille ja maatilat muuttuvat perheviljelmistä useita henkilöitä työllistäviksi yrityksiksi. Näiden yrittäjien pitää jatkossa hallita myös yrityksen johtamiseen ja henkilöstöhallintoon liittyvää osaamista. Nopeasti kehittyvä tekniikka antaa runsaasti mahdollisuuksia tehostaa ja helpottaa päivittäistä työskentelyä maatiloilla. Yhä useampi työtehtävä voidaan hoitaa koneiden, automaation ja digitaalisten sovellusten avulla. Uuden teknologian hyödyntäminen vaatii viljelijöiltä vahvaa teknologista perusosaamista sekä kykyä omaksua nopeasti uusia asioita. Kokonaisuuden hallinta ja eri sovellusten yhteensopivuus vaativat huolellista ja ammattimaista suunnittelua. Kun digitaalista tietoa kerätään ja tallennetaan, on hallittava myös tietoturva-asiat sekä varautuminen poikkeustilanteisiin. Nuorten keskuudessa maatalousalaa ei useinkaan mielletä kovin teknologiaorientoituneeksi tai digitaaliseksi.

Kuluttajien kasvanut tietoisuus ympäristön tilasta ja eläinten hyvinvoinnista asettaa maatilat vaativan tehtävän eteen. Ruoantuotannon pitää olla entistä läpinäkyvämpää, jotta kuluttaja voi päivittäin varmistua tekevänsä oikean valinnan valitessaan suomalaisia elintarvikkeita. Maatalous ja maaseutuelinkeinot vaativat kokonaan uutta ajattelumallia pystyäkseen tulevaisuudessakin toimimaan osana yhteiskuntaa. Viljelijöiden on jatkossa osattava viestiä elinkeinostaan kuluttajalle oikealla tavalla, jotta vältytään turhalta vastakkain asettelulta. Eläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen tutkimus tuottaa jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka eläinten luontaiset tarpeet voitaisiin paremmin ottaa huomioon tuotantotilojen suunnittelussa ja eläinten käsittelyssä. Niin eläinten kanssa päivittäin työskentelevät kuin muutkin sidosryhmät tarvitsevat ajantasaista tietoa ja käytännöllisiä koulutuksia ammatillisen kasvunsa tueksi.

Tulevaisuuden maatilalla viljelijälle ei enää riitä kerran elämässä suoritettu maatalouden peruskoulutus, vaan yrittäjän on päivitettävä jatkuvasti omaa osaamistaan ja huomioitava toimintansa vaikutukset ympäröivään ekosysteemiin. Jatkuvan oppimisen mallia tarvitaan niin viljelijöille ja maaseutuyrittäjille kuin alalla toimiville opettajille, tutkijoille ja kehittäjille.
ToimenpiteetHankkeessa luodaan jatkuvan oppimisen malli sekä tiivistetään luonnonvara-alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä maakunnassa niin koulutusten suunnittelun ja toteutuksen osalta. Hankkeessa kehitettävillä oppimismenetelmillä valmistetaan luonnonvara-alan toimijoita tulevaisuuden haasteisiin ja kannustetaan osaamisen päivittämiseen oman työn ohessa jatkossakin. Hankkeessa luotavan yhteistyömallin avulla pystytään jatkossa nopeasti ja ketterästi reagoimaan alan kehittämistarpeisiin, sekä räätälöimään täsmäkoulutuksia kohderyhmälle.
Hanke toteutetaan seuraavien työpakettien avulla:
TP1: Jatkuvan oppimisen mallin luominen
TP2: Jatkuvaa oppimista tukevan verkko-oppimisympäristön toteuttaminen ja oppimateriaalin tuottaminen
TP3: Maatila 2030 -koulutukset kohderyhmille
TP4: Messujen, tapahtumien ja opintomatkojen toteuttaminen
TP5: Hallinnointi ja tiedottaminen
TuloksetHankkeen päätyttyä maakunnan luonnonvara-alan toimijat muodostavat verkoston, jonka yhteistyön ansiosta maanviljelijät ja muut maaseutuyrittäjät kykenevät jatkuvasti päivittämään omaa osaamistaan verkko-oppimisympäristön sekä lyhyiden koulutuskokonaisuuksien avulla. Alueen maanviljelijät ja maaseutuyrittäjät huomioivat jatkossa laajemmin oman toimintansa merkityksen ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä osana maaseudun ekosysteemiä. Alan toimijoilla on paremmat valmiudet hyödyntää digitaalisuutta ja uusinta teknologiaa omassa työssään. Hankkeen koulutusten avulla saadaan päivitettyä viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, luonnonvara-alan opettajien ja tki-henkilöstön, opetus- ja tutkimusmaatilan henkilökunnan sekä neuvojien osaamista teknologiasta, taloudesta, ekologiasta sekä eläinten hyvinvoinnista. Hankkeessa tuotetut materiaalit jäävät kohderyhmien käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen ja niitä päivitetään jatkossa hankkeen toteuttajaorganisaatioiden toimesta.
KumppanitSavonia-ammattikorkeakoulu tuo yhteistyöverkostoon laaja-alaista osaamisen kehittämisen ja pedagogiikan osaamista, hankeosaamista sekä kokemusta yritysyhteistyöstä. Hankkeessa pystytään hyödyntämään niin Savonian luonnonvara-alan kuin liiketalouden ja tekniikan puolen osaamista. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on pitkät perinteet ja vahva koulutusosaaminen maatalousalalle, Peltosalmella on annettu alan koulutusta yli 140 vuotta. Ylä Savon ammattiopisto on aktiivisesti mukana alan kehittämisverkostoissa ja hanketoimintaa on toteutettu jo vuodesta 1995 lähtien. Luonnonvarakeskus on alkutuotannon tekniikan ja automaation sektoritutkimuslaitos, josta löytyy erityisosaamista autonomisiin maatalouskoneisiin, maatalouden tietovarastoihin ja tiedon analysointiin, tietoturvaan, koneturvallisuuteen ja toimialan kansainväliseen standardointiin sekä eläinten hyvinvointiin. Savon koulutuskuntayhtymällä on ollut luonnonmukaista tuotantoa jo 30 vuoden ajan, joten asiantuntemusta löytyy niin luonnonmukaiseen kasvintuotantoon, puutarhatuotantoon kuin kotieläintalouteen. Savon koulutuskuntayhtymä toimii myös valtakunnallisen Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän Pohjois-Savon koordinaattorina.

Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan v. 2018 Suomessa oli 47 633 maatalous- ja puutarhayritystä, joista 3 367 sijaitsi Pohjois-Savossa. Tilojen määrä on viime vuosina vähentynyt 2-3 prosentin vuosivauhtia. Viljelijöiden keski-ikä koko maassa oli 53 vuotta ja 29 % viljelijöistä oli yli 60 vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden viljelijöiden
osuus oli vain 8 %. Hankkeen kohderyhmiä ja hyötyjiä ovat maatalous- ja maaseutuyrittäjien lisäksi muut maatalouden sidosryhmät, mm. koulutus, neuvonta, hallinto, rahoitus ja kauppa. Hankkeessa kehitettävä jatkuvan oppimisen malli ja siinä tuotetut koulutuskokonaisuudet ovat kaikkien maatalouden sidosryhmien hyödynnettävissä.
RahoittajaESR Flat Rate 2014-2020

Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden.

Youtube