Olet täällä

Projektit ja hankkeet

Projektin tiedot
NimiOrgaanista voimaa peltoon ja parteen
Aloituspäivä1.1.2020
Lopetuspäivä30.6.2022
www-sivut-
TilaKäynnissä
YhteyshenkilöPasi Eskelinen
KuvausHankkeen tavoitteena on tuottaa ratkaisuja joiden avulla nautakarjataloutta voidaan harjoittaa
kestävästi ja kiertotalouden periaatteita kunnioittaen viljelijän taloudellista asemaa unohtamatta.
Tavoitteena on tehostaa lannan ja orgaanisten lannoitteiden- ja maanparannusaineiden käyttöä niin,
että niiden vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja samalla hyödynnetään orgaanisen
aineen lisäyksen positiiviset vaikutukset maaperään ja hiilen kiertoon.
Tavoitteena on myös edistää naudanlietteen separointia sekä separoinnin kuivajakeen turvallista ja
ympäristöystävällistä käyttöä nautojen kuivikkeena ja varautua kuiviketurpeen loppumiseen, jos/kun
polttoturpeen nosto lopetetaan vuoteen 2030 mennessä. Kuiviketurve nostetaan pääsääntöisesti
polttoturpeen päältä ja sen saatavuus tulee heikkenemään jo ennen polttoturpeen käytön loppumista.
Tuloksia (hankkeen tavoitteiden toteutumista) seurataan hankeaikana tekemällä kysely
maatalousyrittäjille ja -urakoitsijoille, jossa selvitetään ja seurataan hankkeessa testattavien uusien
menetelmien tuttuutta, kiinnostusta käyttöönottoon ja käyttöönottoa.
KehittämistarveHankkeen tavoitteena on edistää lietelannan separointia ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä, tehostaa
omavaraista navetan kuivitusta ja leventää lietelannan levitysaikaikkunaa. Kohderyhmänä ovat viljelijät
sekä maatalousalan yritykset, urakoitsijat, neuvojat ja kouluttajat.
Naudan lietelannasta separoitua kuivajaetta on alettu käyttää kuivikkeena esim. turpeen sijasta.
Hankkeessa testataan kuivajakeen laadun parantamista kalsiumpitoisen peltotuhkan lisäyksellä. Tuhkakuivajaeseoksen kuivitusominaisuuksia ja mikrobiologista laatua verrataan navettakokeessa
käsittelemättömään kuivajakeeseen. Tuhkaa (ja hapotusta) testataan myös kuivajakeen varastoinnissa:
sillä voidaan estää kompostoitumista ja siten typen haihtumista. Näin peltotuhka saadaan nykyistä
tehokkaammin maatalouskäyttöön. Separoinnin nestejakeen käyttö vetoletkulevityksessä testataan
satohavaintokaistoilla. Vetoletkulevitys vähentää maan tiivistymisriskiä lietteen kevätlevityksessä.
Lannan levitys on merkittävä kuluerä karjatiloilla. Levityskertoja vähentämällä kustannusta voitaisiin
pienentää. Suuri kertalevitysmäärä lisää kuitenkin huuhtoutumisriskiä. Vizura-typpi-inhibiittorilla
nitrifioivien bakteerien toiminta voidaan tilapäisesti estää, jolloin typen huuhtoutumisriski pienenee.
Sen sopivuutta nurmelle ei ole aiemmin Suomessa testattu. Hankkeessa testataan inhibiittorin
vaikutusta sadon määrää, laatuun, lannanlevityskustannuksiin ja ravinnetaseisiin (ts.
ympäristövaikutuksiin).
Orgaanisilla lannoitteilla voi satovaikutusten lisäksi olla merkittävä rooli maan hiilisyötteenä.
Maaperävaikutuksia ei ole aiemmin merkittävästi tutkittu. Hankkeessa tutkitaan Gasumin orgaanisten
lannoitevalmisteiden vaikutukset maaperän laatuun (hiilen pysyvyys) ja satoon sekä N- ja P -huuhtoumariskiin.
Toimenpiteet
Tulokset1. Saadaan tuloksia orgaanisten lannoite- ja/tai maanparannusvalmisteiden satovaikutuksista rehuviljalla ja
nurmella Pohjois-Savon viljelyoloissa.
2. Orgaanisen lannoitevalmisteen/maanparannusaineen vesistövaikutusten arviointi suhteessa
naudan lietelantaan (mädäte).
3. Orgaanisen lannoitevalmisteen hiilisyötteen vaikutus maaperään ja lähtötietoa mahdollisille
jatkotutkimuksille.
4. Typpi-inhibiittorilla käsitellyn lietelannan sadontuottovaikutusta voidaan arvioida
mineraalilannoitteeseen ja käsittelemättömään karjanlantaan verrattuna. Lisäksi arvioidaan miten typpiinhibiittorin
käyttö vaikuttaa lannankäsittelyn kustannuksiin. Ravinnetaseiden pohjalta päätellään
ohjaako inhibiittorin käyttö ravinteet nykyistä lannankäsittelyä tehokkaammin sadonmuodostukseen.
Tämä vähentäisi ravinteiden huuhtoutumis- ja haihtumisriskiä ja antaisi lisätietoa siitä, siitä missä
kasvukauden vaiheessa typpi-inhibiittorin käyttö olisi järkevintä. Lisäksi nähdään muuttuuko rehun
ruokinnallinen laatu.
5. Vetoletkulevitys -osion tuloksena saadaan lisää tietoa vetoletkulevityksen sovellusmahdollisuuksista ja päästään
markkinoimaan menetelmää teknologiaan soveltuville tiloille. Osio tuottaa sato- ja kustannusvertailun
lietevaunulevityksen ja vetoletkulevityksen välille. Satovertailussa arvioidaan tallaustappioiden merkitys
satomäärään ja arvioidaan painaumaurien merkitys rehun multakontaminaatioon ja tuotetun säilörehun
laatuun. Säätilastojen perustella voidaan tehdä pitkän aikavälin riskitarkastelu, jonka tuloksena
arvioidaan kuinka paljon vetoletkulevityksellä voidaan lisätä kevätlevityksen osuutta levitettävästä
kokonaislietemäärästä.
Erityyppisten lietteiden pumpattavuusmittauksella voidaan arvioida mikä on kannattava maksimi
pumppausetäisyys lietesäiliöstä tai siirtokontista.
6. Separoinnille ja kuivajae-tuhkakuivitukselle lasketaan työmenekki, energiankulutus,
varastointikustannus sekä materiaali- ja laitekustannukset (separaattori, tuhkan sekoituslaite) ja niiden
perusteella kokonaiskannattavuus, verrattuna turvekuivikkeeseen ja käsittelemättömään
kuivajakeeseen. Separointi- ja kuivituskokonaisuudelle lasketaan massatase ja tehdään jakeille
lannoitussuunnitelma tilakohtaisesti (osallistuville maatiloille), huomioiden rahalliset säästöt
separoimattoman lietelannan lannoituskäyttöön verrattuna.
7. Tulosten perusteella voidaan arvioida, madaltaako tuhkakäsittely kuivikekuivajakeen mikrobimääriä ja
onko sillä merkitystä lypsylehmien utareterveyden kannalta, kun verrataan käsittelemättömään
kuivajakeeseen kuivikkeena. Lisäksi työpaketissa saadaan käytännön kokemuksia tuhkan sekoittamisesta
kuivajakeeseen, seoksen käsiteltävyydestä kuiviketta levittäessä sekä sen vaikutuksista eläinten
puhtauteen. Työ- materiaalimenekin perusteella lasketaan menetelmän kustannukset ja verrataan niitä
käsittelemättömän kuivajakeen sekä turvekuivikkeen käytön kustannuksiin. Tavoitteena on, että
kuivituskäyttö yleistyy Pohjois-Savon alueella ja edullista peltotuhkaa saadaan maatiloille enemmän
käyttöön.
8. Kansainvälisen opintomatkan järjestäminen Keski-Eurooppaan biokaasuntuotantolaitoksille ja uusimman tekniikan kohteisiin.
KumppanitHankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Maaningan tutkimusyksikkö). Kohderyhmänä ovat viljelijät
sekä maatalousalan yritykset, urakoitsijat, neuvojat ja kouluttajat.
RahoittajaEMR flat rate 2014-2020

Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden.

Youtube